Kuinka paljon energiaa asuntoni lämmittäminen vaatii.jpgVastaus tähän kysymykseen riippuu niin rakennusstandardeista ja huonekorkeudesta kuin henkilökohtaisista mieltymyksistä. On kuitenkin olemassa tiettyjä sääntöjä, joiden mukaan voidaan laskea arvioitu lämmöntarve.

Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että nykyaikaisissa rakennuksissa pelkkä tasapainotettu ilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla riittää pitämään lämpötilan mukavana. Kylmimpinä päivinä voi olla tarvetta lisälämmönlähteelle, mutta muuten lisälämmityksen tarve on vähäinen.

Lue lisää: Löydä paras lämmitysratkaisu

Tavallinen talo

Lämmöntarve on suurin silloin, kun talo on rakennettu eristyksen ja lämpöhäviön suhteen vain vähimmäisstandardien mukaisesti. Tällaisissa taloissa on kuitenkin suuria eroja rakennusvuodesta ja mahdollisista remonteista riippuen.

Voimme kuitenkin tarjota joitain avainlukuja laskelmia varten. Normaalissa talossa lämmitykseen tarvittava energiankulutus on noin 63 wattia neliömetriä kohti.

Laskelmat on tehtävä hieman toisin, jos huonekorkeus ylittää 2,5 metriä. Energiantarve lasketaan silloin kuutiometriä kohti (m3), jolloin lähtökohtana on 23 W/m3.

Matalaenergiatalo

Nykyään talot rakennetaan tiukempien standardien mukaan. Eristys on paksumpi ja lämpöhäviö ikkunoiden kautta on vähäisempi. Tämän voit huomata vuoden mittaan myös energiantarpeessa. Tämän tyyppisessä talossa energiaa kuluu lämmitykseen keskimäärin 40 W/neliö.

Jos huonekorkeus on yli 2,5 metriä, tarvitaan noin 23 W kuutiometriä kohti.

Passiivitalo

Passiivitalot ovat tulleet jäädäkseen, ja niiden kohdalla on syytä huomioida seinien, katon ja lattian paksuus - ja tietenkin eristys. Se vähentää lämpöhäviötä ja samalla pitää myös sisäilman lämpötilan miellyttävänä kuumimpina kesäpäivinä.

Passiivitalon lämmitykseen riittää 30 W neliömetriä kohti.

Todellinen energiankulutus voi vuoden mittaan olla huomattavasti vähäisempi, mutta ohjenuorana voidaan pitää 30 W:n kulutusta neliötä kohti. Hyvän termostaatin avulla vältät ylimääräisen virrankulutuksen silloinkin, kun lämmitysratkaisu on hieman ylimitoitettu.

Suurempi huonekorkeus tarkoittaa 12 W:n energiantarvetta kuutiometriä kohti.

Laskelma

Menettely on melko suoraviivainen. Mittaa huoneen pinta-ala lämmitystarpeen laskemiseksi: (arvioitu tehontarve) x (neliömetrien määrä). Jos valitset sähkölämmityksen, 10 neliömetrin kokoinen huone normaalissa talossa vaatii teholtaan 630 W:n sähkölämmittimen (63 W x 10). Käytännössä tarvitset kuitenkin 750 W:n lämmittimen kylmimpiä päiviä varten. Huonekorkeuden ollessa yli 2,5 metriä on lisäksi laskettava pinta-ala x korkeus, jotta saadaan selville huoneen koko kuutiometreissä.

Jos huone on viistokattoinen, voit tehdä laskelman kahdessa osassa:

  1. Laske ensin itse huonekerroksen tilavuus.
  2. Laske sitten katto-osan tilavuus samalla tavalla, mutta jaa vastaus kahdella.

Laske sitten yhteen tuloksena saamasi kaksi lukua.

Vinkki:
Hanki tai lainaa laseretäisyysmittaria, niin vältyt kiipeilemiseltä. Mittari maksaa noin 50 euroa, ja sille on varmasti käyttöä myöhemminkin.

Valitse sähkölämmitin, joka vastaa teholtaan vähintään laskelmasta saamaasi tulosta. Muista, että virrankulutus ei ole suurempi, vaikka valitsisitkin ”liian tehokkaan” lämmittimen.

Pieni mutta pippurinen

Olohuoneen kaltaisessa isommassa huoneessa voi olla hyvä panostaa useampaan pieneen sähkölämmittimeen. Ihanteellisin ratkaisu on yksi sähkölämmitin jokaisen ikkunan alla. Ne pitävät kylmän loitolla ja varmistavat tasaisemman huoneenlämmön , eikä tämä ratkaisu tule sen kalliimmaksi.

Lämmityksen ohjauksella voit myös varmistaa, että sähkölämmittimet eivät käytä energiaa tarpeettomaan lämmitykseen yöaikaan tai päivisin, kun asukkaat eivät ole kotona. Parhaissa ratkaisuissa on myös ikkuna-anturit, jotka estävät lämmittimien toiminnan tuuletuksen aikana.

Ilman tehokasta lämmityksen ohjausta lämmitykseen kuluu huomattavasti laskelmaa enemmän energiaa.

Ilmainen tarkistuslista: Löydä paras lämmitysratkaisu asuntoosi